Luovatko uskonnot kulttuurieroja?

Kirjastot ja kirjakaupat ovat pullollaan kirjoja, joissa kuvataan naisten surkeaa asemaan islamilaisessa maailmassa. Syntyy vaikutelma, että kristinusko tuottaa naisten tasa-arvoa ja islam epätasa-arvoa. Totuus ei tietenkään ole näin mustavalkoinen.

Samasta uskonnosta on lähes aina monta eri versiota. Historiassa on useitakin ajanjaksoja, jolloin naisen oli onnellisempaa syntyä muslimiksi kuin kristityksi. Tosin myönnettäköön, että vertailu on vaikeaa. Islamissa on sen alkuvuosista lähtien sallittu moniavioisuus miehille, mikä on pysyvä ja ilmeinen tasa-arvo-ongelma. Toisaalta islamilaisessa maailmassa naisella on Muhammedin ajoista (n. 600 jKr) alkaen ollut jonkinmoinen oikeus päättää omista rahoistaan ja periä omaisuutta. Suomessa säädettiin vastaava laki vasta noin 1890. 

Väitän, että uskontojen sisällä on suuremmat erot kuin niiden välillä. Kaikissa uskonnoissa on omat liberaalinsa ja vanhoillisensa, useimmissa uskonnoissa on myös omat militanttinsa. Ehkä meidän pitääkin kääntää otsikon väite ylösalaisin: Kulttuurierot muovaavat uskontoja.

Tarkemmin sanoen samat sosiologiset ja yhteiskunnalliset tekijät, jotka luovat muitakin kulttuurieroja, muokkaavat myös uskontoja: Vapaamielinen muslimiäiti pudistelee päätään, kun hänen koulutettu ja maailmaanähnyt tyttärensä haluaa verhota päänsä huiviin - osa nykyajan musliminuorisosta kapinoi uskonnollisuudella. Tai ehkä he etsivät islamilaista identiteettiä vaihtoehdoksi länsimaiselle elämäntavalle. Jokainen huivia käyttävä musliminainen ei siis ole sorron uhri. 


Tosiasia kuitenkin on, että naisia sorretaan ja jopa surmataan islamiin vedoten. Sosiologinen kysymys on, mitkä tekijät 1900 -luvun lopulla ja 2000 -luvun alussa ovat voimistaneet takapajuisia tulkintoja islamista. Mitään yhtä selitystä ei löydy. Afganistanin vuoristoseuduilla tärkeimmät selitykset saattavat olla niinkin yksinkertaisia kuin köyhyys ja tietämättömyys. Öljyrahat taas ovat herättäneet joissakin muslimeissa henkiin haaveen islamilaisesta suurvallasta. Näiden ihmisten islamintulkintaa ei aina ohjaa niin paljon koraani kuin tarve tehdä pesäeroa maallistuneisiin länsimaihin. Israelin valtion perustaminen ja lännen politiikka taas on katkeroittanut toisia. Joissakin muslimaissa on julman itsevaltainen hallinto, jonka vastavoimana on lähinnä vain militantit muslimit. Useita muitakin selityksiä on esitetty. 


Entä edistääkö kristinusko naisen asemaa? Kenties kyllä, kenties ei. Historiasta - ja paikoin nykyhetkestäkin -  löytyy esimerkkejä siitä, että kristinuskoa on käytetty perusteluna naisten sortamiseen. Joku voisi väittää, että naisen aseman parantumista on edesauttanut maallistuminen. Tai kenties koulutustason nousun tuottama liberaali uskonnollisuus voi edistää naisen asemaa missä tahansa uskonnossa. 


Sosiologisten vaikutusten tutkiminen on  valitettavasti kovin  vaikeaa. Siksi monet väitteistäni ovat varsin spekulatiivisia - tässä tekstissä on paljon "ehkä" -sanoja. 


Mitä mieltä sinä olet? Kumpi on tyypillisempää: a) uskonnot luovat kulttuurieroja, vai b) kulttuurierot muokkaavat uskontoja?