maanantai 24. lokakuuta 2011

Sosiaalinen media etsii itseään

Sosiaalinen media on mielenkiintoinen ja innostava ilmiö: Wikipedia on oikeasti aika hyvä tietosanakirja, osin Facebookin avulla käynnistyi ns. arabikevät, jossa hirmuhallintoja kaadettiin urakalla. Kehujen listaa voisi jatkaakin, mutta sisäinen setäni vaatii minua huolestumaan.

Olen nimittäin kuullut monien käyttävän sosiaalista mediaa omaan terveyteensä ja lääkitykseensä liittyvissä kysymyksissä. Ajatuksena on, että lääkäreillä on lääkkeiden vaikutuksesta ”vain kirjatietoa”. Lääkkeiden käyttäjillä taas on omakohtaista kokemusta lääkkeen tehosta, ja siksi heiltä saisi luotettavampaa tietoa. Tällainen järkeily ei ole aivan ongelmatonta, ja se on ikävällä tavalla tiedevihamielistä.

Kuvitellaan, että lääke X on tutkimuksissa havaittu erittäin tehokkaaksi ja sivuvaikutuksiltaankin vähäiseksi. Sanotaan, että ikäviä sivuvaikutuksia tulisi vain prosentille käyttäjistä. Koska kyseinen lääke on hyvä, lääkärit määräävät sitä paljon. Kuvitellaan, että sitä käyttäisi 10 000 suomalaista joka vuosi.  Esimerkkihenkilömme kuitenkin on huolissaan mahdollisista sivuvaikutuksista ja päättää kysellä netissä käyttäjien kokemuksia lääkkeestä.  Keneltä hän luultavimmin saa vastauksia?  Niiltä tuhansilta, joiden kohdalla lääke toimii, vaiko niiltä sadalta, jotka ovat vihaisia, koska lääke ei heidän kohdallaan toiminutkaan?  Pahoin pelkään, että vastauksia tulee eniten jälkimmäisiltä. Ihan mahdotonta ei ole sekään, että vastauksia tulee kilpailevan lääkefirman työntekijöiltä.

Asiaa sotkee vielä entisestään nosebo-ilmiö. Jos ihminen lukee eläviä kuvauksia sivuvaikutuksista, hän alkaa odottaa itsekin kärsivänsä niistä. Toisinaan kuvittelu toteuttaa itsensä. Tutkimuksissa ihmiset ovat saaneet ikäviä sivuvaikutuksia nautittuaan lääkkeeksi luulemansa jauhotabletin. Sosiaalinen media voi pahimmillaan pilata hyvän lääkkeen maineen lietsomalla tehokkaasti noseboa.

Sosiaalinen media on villi työkalu. Se sopii loistavasti asioiden pohtimiseen ja mielipiteiden vaihtoon. Tieteellistä tutkimusta se ei voi korvata.

Otapa kantaa. Mihin asioihin sosiaalinen media (wikipedia, blogit, facebook yms.) sopivat ja mihin eivät? Millaisia esimerkkejä tiedät sosiaalisen median menestystarinoista tai sosiaalisen median väärinkäytöstä?


5 kommenttia:

  1. Sosiaalinen media useimmissa tapauksissa sopii tiedonhakuun, kunhan kyseessä ei ole oma terveys. Kuten kirjoituksessa kerrottiin, yleensä lääkitykseensä pettyneet ovat kovimpia arvostelemaan. Pettyneiden arvosteluiden lukeminen saattaa pahimmassa tapauksessa johtaa siihen, ettei ihminen, joka lääkityksen on saanut, ala syödä lääkkeitään – ja tämä taas saattaa johtaa pahempiin terveydellisiin ongelmiin. Sosiaalisella medialla on kuitenkin myös useita hyviä puolia. Sieltä löytää muutamalla hakusanalla paljon tietoa vaikkapa jonkin kouluaineen esseen aiheeseen liittyen tai, jos on päättänyt ryhtyä syömään terveellisemmin, useita herkullisia reseptejä. Sosiaalinen media siis tarjoaa myös paljon apua, jos sitä osaa etsiä oikeilta, luotettavilta sivustoilta. Lääkärinlausuntoja ja tuon antamien reseptilääkkeiden tehoa siellä ei kuitenkaan kannata ruveta tiedustelemaan, ovathan niiden vaikutukset erilaisia jokaisella ihmisellä. Ei myöskään kannata ruveta arvuuttelemaan omaa sairauttaan vain parin oireen avulla. Itse tehdyt diagnoosit eivät useimmissa tapauksissa ole oikeita.
    Sosiaalisen median menestystarinoista minulle tutuimpia taas ovat sellaiset, joissa Youtube ja blogisivustot ovat suuressa osassa. Monet youtubettajat ja bloggaajat ovat tulleet tunnetuiksi tehtyään videoita ja postauksia nettiin, ja omistavat nyt esimerkiksi omia meikki- ja vaatebrändejä. Youtubesta on myös löydetty useita laulajia, jotka ovat nousseet hittilistojen kärkiin. Sosiaalisen median väärinkäytöksi koen esimerkiksi entisen seurustelukumppanin häpäisemisen netissä, mutta mitään virallista esimerkkiä minulla ei ole sosiaalisen median väärinkäytöstä.

    - AnonyymiNettiMyyrä

    VastaaPoista
  2. Jos sosiaalista mediaa ei olisi koskaan keksitty, ilman sitä pärjäisi ihan mainiosti. Sosiaalinen media on toisaalta paljon nopeampi paikka etsiä tietoa. Yhden sanan googlaamalla saa tuhansia osumia. Se on paljon nopeampaa, kuin tietyn asian etsiminen kirjoista. Mutta niinkuin sanoit, tieteellistä tutkimusta sosiaalinen media ei voi korvata. Parhaat neuvot saa lääkäriltä itseltään, vaikka netissä olisikin luotettavia sivustoja lääkkeistä.
    - Anakonda

    VastaaPoista
  3. Sosiaaliset mediat sopivat todella moneen paikkaan. Niistä löytyy tietoa, mutta se tieto ei ole aina luotettavaa. Sen takia ei kannata käyttää Googlea lääkärinä. Sosiaalinen media auttaa ihmisiä saamaan kavereita, mutta myös menettämään kavereita. Netissä voi esiintyä eri nimellä ja eri kuvalla ja tästä voi aiheutua vaaratilanteita. Sosiaalinen media ei myöskään sovi pienille lapsille, koska netissä on paljon K18-sivustoja, joihin kuitenkin pääsee kaikki internetin käyttäjät. Mielestäni sosiaalisesta mediasta on kuitenkin enemmän hyötyä kuin haittaa, koska netissä on runsas tarjonta oikeaa tietoa ja siellä voi iha oikeasti saada kavereita.
    -Seepra

    VastaaPoista
  4. Sosiaalinen media sopii mielestäni erityisesti viihdekäyttöön. Mielenkiinnosta tai ajankuluksi blogien lukemiseen, facebookissa viestittelyyn ja isojen ihmisryhmien kanssa kommunikointiin. Tiedonhakuun se on nopein, muttei mielestäni paras vaihtoehto. Tietoa löytyy toki paljon, laajemmin kuin muista lähteistä, mutta virheellistä tietoa ja ihmisten mielipiteitä varmasti sitäkin enemmän. Jos siis käyttää sosiaalista mediaa tiedonhakuun, pitää olla hyvin valikoiva ja tarkka mihin uskoo ja mikä on todenmukaista, jonka takia asia kannattaa vielä varmistaa jostain muusta lähteestä. -Tuittupää

    VastaaPoista
  5. Sosiaalisen median wikipedia on hyvä ja nopea tietolähde vaikka koulutehtäviin ja historiallisten henkilöiden tutkimiseen lähemmin. Wikipediasta löytyy virheitä, joten siitä saatuun tietoon on silti hyvä suhtautua myös kriittisesti. Kaikkea ei pidä uskoa, eikä saa uskoa. Blogeja on kiva lukea. Blogeissa näkee eri ihmisten ja ammattiryhmien näkemyksiä jostain päivänpolttavasta uutisoinnista kuten pakolaistulvasta, mihin eurooppa on joutunut. Blogeista saa perspektiiviä omaankin mielipiteeseen. Facebook on hyödyllinen kateissa olevien kotieläinten jahdeissa. Tiedän tapauksen, jossa koiran ulkoiluttaja laittoi tietoa karkuun lähteneestä lemmikistään, liitti puhelinnumeronsa mukaan. 20 minuutissa koiranomistajalle soitettiin, että karkulainen on saatu kiinni. Facebookissa on mahtava voima, jos jakaa etsintäkuulutuksen. Parhaimmillaan jako on sadoissa paikoissa aina paikallisradiota myöden muutamassa kymmenessä minuutissa. Facebook on käytännöllinen pitää yhteyttä kaukana asuviin kavereihin tai sukulaisiin. Päivityksistä saa terveisiä, onnitteluja ja voi vaihtaa muutaman sanan kuulumisista yksityisesti. Nykyisellään nuoriso on enemmän hakeutunut twiittamaan, maan johto näyttää mallia twiittauksessa. Joskus ajattelee, että onko maan johdossa olevan henkilön tarkoituksen mukaista twiittailla joka asiasta tai joka välissä - miettii, johdetaanko maata twiittaamalla? No, tämä on sosiaalisen median aikakautta. Joku tarvitsee sitä enemmän toinen vähemmän, ehkä on hyvä pitää välillä twiitittömiä päiviä.

    - Kalle Iisakki -

    VastaaPoista